Kiinteistön turvallisuuden varmistaminen koronan aikana

Tyypillisiä tulipalojen aiheuttajia ovat yleensä vialliset sähkölaitteet, ruoan valmistukseen liittyvät toimet tai ihmisen huolimattomuus. Iso osa tulipaloista olisi ehkäistävissä arkisella huolellisuudella ja turvallisien sähkölaitteiden ja asennuksien käytöllä.

Tulipalojen tyypillisiä syttymislähteitä:

• Liesi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan ylivoimaisesti suurin osa sähkölaitteista lähteneistä rakennuspaloista on lähtöisin liedestä. Vuosittain liesipaloja on lähes 1000 kappaletta. Useimmiten taustalla on valvomaton ruuanlaitto. 

• Valaisin. Valaisimet aiheuttavat vuosittain toista sataa tulipaloa. Valaisin voi syttyä vian vuoksi tai ylikuumentua jos siihen on asennettu väärän mallinen hehku

• Sauna. Vuosittain sauna paloja on noin 120–140 tapausta. Useimmiten ongelmiin on johtanut ihmisten huolimaton käyttäytyminen, kun kiukaalle tai sen läheisyyteen on joutunut jotakin, joka on aiheuttanut palon alun tai syttymisen. Saunaa ja/tai kiukaan läheisyyttä ei ole tarkoitettu tavaroiden varastoimiseen tai vaatteiden kuivaamiseen.

• Pyykinpesu- ja astianpesukone. Laitteet aiheuttavat tulipaloja päivittäin. Usein taustalla on tekninen vika. Tulipalo pääsee leviämään vaarallisesti jos laitetta ei käytön aikana valvota. 

Kodissa tulisi olla lain mukaan palovaroitin jokaista alkavaa 60m2 kohden kerroskohtaisesti. Suositeltavaa kuitenkin on, että palovaroitin on vähintään myös  jokaisessa makuuhuoneessa. Palovaroittimen sijoittelussa tulee olla tarkkana ja noudattaa palovaroittimen valmistajan ohjeita.

Yleisohje on, että palovaroitin tulee asentaa kattoon vaakatasoon ja metrin päähän seinästä / kulmasta. Olisi myös hyvä katsoa, ettei varoitin ole aivan ilmanvaihtokanavan vieressä. Palovaroitinta ei suositella asennettavan liian lähellä keittiön ruoanlaittopistettä jottei ruoanlaitto aiheuta palohälytyksiä. 

Palovaroittimen toimintakunnosta vastaa asukas. Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien säännöllisistä huoltotoimista taloyhtiössä vastaa taloyhtiö.

Kulkuväylät ja poistumisreitit tulee pitää vapaina ja esteettöminä ja poistumiseen tarkoitettujen ovien tulee olla avattavissa poistumissuuntaan ilman avainta. Tärkeätä varmistaa, ettei eteisen matto tai vastaava rakenne hankaloita oven avaamista ryttääntymällä oven väliin.

Tutustu ennalta poistumismahdollisuuksiin ja –reitteihin. Kerrostaloissa ensisijainen poistumisreitti on pääovi porraskäytävän kautta ulos. Rivi-ja omakotitaloissa pääovi johtaa usein suoraan pihalle ja mahdollinen takaovi toimii varatienä. Uudemmissa useamman kerroksen rivi-ja luhtitaloissa on yläkerran ikkunoiden alle asennettu hätäpoistumistikkaat jotka voi avata ikkunan kautta.

Huolehdi uloskäytävien esteettömyydestä ja avoimuudesta sekä varmista, että kaikki perheen jäsenet tiedostavat poistumisreitit ulos rakennuksesta.

Mikäli rakennukseen on laadittu pelastussuunnitelma. Tulisi siihen tutustua huolella.

Jokaisessa kodissa tulisi olla vähintään yksi alkusammutin. Joko sammutuspeite tai käsisammutin. Sammutuspeite kannattaa hankkia riittävän suurena, esimerkiksi 120cmx180cm kokoluokassa. Sammuttimeksi kotiin soveltuu parhaiten vaahtosammutin. Vaahtosammutin on tehokas sammutusväline eikä se likaa tiloja niin pahasti käytettäessä kun “perinteinen” jauhesammutin.

Alkusammutin kannattaa sijoittaa poistumisteiden läheisyyteen siten, että se on näkyvällä paikalla ja helposti käyttöönotettavissa. Sammutuspeitettä ei suositella asennettavan keittiöön lieden viereen. Koska tällöin sen käyttö voi olla liesipalossa mahdotonta.

Käsisammuttimien huolto tulee suorittaa sisätiloissa olevaan sammuttimeen 2 vuoden välein ja ulkotiloissa vuosittain. 

Mikäli sinulla on mahdollisuus osallistua alkusammutuskoulutukseen esimerkiksi työpaikalla, kannattaa tämä mahdollisuus hyödyntää.

Tyypillisiä tulipalojen aiheuttajia ovat yleensä sähkölaitteet. Suomessa on vuosittain yli 2000 sähköpaloa. Usein sähköpalon aiheuttaa viallinen sähkölaite tai sähköasennus. 

Tärkeätä on käyttää vain toimivia sähkölaitteita. Sisäkäytössä sisäkäyttöön tarkoitettuja ja ulkotiloissa ulkotiloihin tarkoitettuja sähkölaitteita. Esimerkiksi sisäkäyttöön tarkoittettujen jatkojohtojen tai pakastimien käyttö ulkona on merkittävä paloturvallisuusriski. 

Kodin sähköasennuksissa tulisi käyttää aina sähköalan ammattilaista ja sähkölaitteet olisi hyvä tarkastaa säännöllisesti sähköalan ammattilaisen toimesta. Kerrostaloissa ja rivitaloissa sähkölaitteiden tarkastuksen suorittaa usein virallinen tarkastusliike määrävälein.

Mikäli asut taloyhtiössä on taloyhtiölle varmastikin laadittu pelastussuunnitelma. Pelastuslain mukaan se tulee olla laadittuna ja suositeltavaa on, että pelastussuunnitelma päivitettäisiin vuosittain. Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tulipalotilanteisiin sekä tartuntatautitilanteisiin. 

Käytännössä nykyisin lähes jokaisella taloyhtiöllä / vuokratalokiinteistöllä on verkossa luettava pelastussuunnitelma.

Pandemian aikana pelastussuunnitelmaa tulee päivittää normaaliaikaa aktiivisemmin ja tarkemmin. Erityisesti vaarojen arvioinnin osalta päivityksiä tulee tehdä säännönmukaisesti. Eli arvioida mikä voi tulipalon aiheuttaa ja miten se voidaan ehkäistä.

Tärkeintä on laatia laitteistojen huollosta päiväkirja ja kunnossapito-ohjelmat. Pääsääntöisesti paloturvallisuuslaitteet tulee huoltaa paloturvallisuuslaitteiden huoltoon erikoistuneen yrityksen kautta vuosittain. Kiinteistöt on usein varustettu seuraavilla laitteilla. Joissakin yhtiöissä laitteita on useita, toisissa vähemmän: Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet, palovaroitinjärjestelmät, savunpoistoluukut, poistumistievalot, paloilmoitin, sprinklerjärjestelmä tai alkusammuttimet

Pelastussuunnitelma on hyödytön elleivät kiinteistön käyttäjät tunne sen sisältöä. Tutustumalla suunnitelmaan, kiinteistön käyttäjät saavat tietotaidon huolehtia turvallisuudesta ja tiedon, kuinka omassa kiinteistössä pelastus- ja paloturvallisuutta on hoidettu

Tutustumalla suunnitelmaan, kiinteistön käyttäjät saavat tietotaidon huolehtia kiinteistön turvallisuudesta ja tiedon, kuinka kiinteistössä pandemia- ja epidemiaturvallisuutta on hoidettu. Pelastussuunnitelma tulee tiedottaa kiinteistön käyttäjille ja sen tulee olla helposti saatavilla.

Me Safetumilla mittaamme kiinteistöjen paloturvallisuutta päivittäin. Olemme mielellämme apuna turvallisuuden edistämisessä.

Pandemian aikana pelastussuunnitelmaa tulee päivittää normaaliaikaa aktiivisemmin ja tarkemmin. Erityisesti vaarojen arvioinnin osalta päivityksiä tulee tehdä säännöllisesti eli arvioida esimerkiksi mikä voi aiheuttaa tulipalon, miten se voidaan ehkäistä ja miten tilanteessa toimitaan, jos tulipalo kuitenkin sattuu

Vaikka ajat ovat poikkeukselliset paloturvallisuuslaitteiden kunnossapito- ja huoltotoimia ei voi laiminlyödä. Tärkeää on huomioida, että laitteistojen kunnossapitotoimista pidetään päiväkirjaa ja kunnossapito-ohjelmat ovat ajan tasalla. Laitteiden osalta tulee huolehtia säännöllisistä testauksista laitteiden ohjeiden mukaisesti. Lisäksi paloturvallisuuslaitteet tulee huoltaa paloturvallisuuslaitteiden huoltoon erikoistuneen yrityksen toimesta vuosittain. Kiinteistössä voi olla esimerkiksi seuraavat paloturvallisuuslaitteet: Palovaroitinjärjestelmä, automaattinen paloilmoitin, automaattinen sammutusjärjestelmä, automaattiset palo-ovet, savunpoistolaitteisto, poistumisvalaistus ja alkusammutuskalustoa.

Pelastussuunnitelma on hyödytön ellei kiinteistössä työskentelevä henkilökunta tunne sen sisältöä. Tutustumalla pelastussuunnitelmaan ja työn suorittamiseen liittyviin turvallisuusohjeisiin henkilökunta saa tietotaidon huolehtia turvallisuudesta, miten ennalta ehkäistä vaaratilanteita ja miten toimia jos jotakin kuitenkin sattuu. Pelastussuunnitelmasta saa myös tietoa siitä, kuinka omassa kiinteistössä pelastus- ja paloturvallisuutta on hoidettu. Turvallisuustaitoja on myös hyvä harjoitella säännöllisesti, etenkin kun toimintaympäristö on haastava ja erilaisten tuotantoprosessien pysähtyminen voi vaikuttaa olennaisesti koko yrityksen toimintaan. Pelastussuunnitelma tulee tiedottaa kiinteistön käyttäjille ja sen tulee olla helposti saatavilla.

Tutustumalla pelastussuunnitelmaan ja turvallisuusohjeisiin kiinteistön käyttäjät saavat tietotaidon huolehtia kiinteistön turvallisuudesta ja tiedon, kuinka pandemia- ja epidemiaturvallisuutta on hoidettu kiinteistössä. Erityiskohteissa, kuten teollisuudessa, on hyvä huomioida esimerkiksi vierailujen rajoittaminen minimiin, suojainten käyttö, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien ohjeet, tiedottaminen yhteistyökumppaneille, taukojen porrastaminen yms. toimenpiteet lähikontaktien välttämiseksi, lisääntynyt siivouksen tarve, yleinen hygienia ja hygieniaohjeet työpaikalla. Tärkeää on pyrkiä varmistamaan, että toiminta ja tuotanto voi jatkua poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

Omatoimiseen riskien arviointiin saa tarvittaessa apua. Me Safetumilla mittaamme kiinteistöjen paloturvallisuutta päivittäin. Olemme mielellämme apuna turvallisuuden edistämisessä.