25.10.2016

Digitaalinen pelastusvalvoja tavoittaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on puutteita, joiden korjaaminen pienentää omaisuuteen ja henkilövahinkoihin liittyviä riskejä. Kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittävän Safetumin turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin kertoo joka kolmannen kiinteistön kuuluvan pelastusturvallisuuden riskiryhmään.

”Meidän asiakkaidemme kiinteistöistä 36 prosenttia kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, kun teemme kiinteistössä ensimmäisen tarkastuksen”, Jurvelin sanoo. ”Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiössä on useita ongelmia, joihin suosittelemme pikaista korjausta. Tilanne paraneekin yleensä nopeasti.”

Safetum seuraa kiinteistöjen pelastusturvallisuutta kehittämänsä Pelastusvalvoja-palvelun avulla. Pelastusturvallisuuteen erikoistunut ammattilainen tarkastaa rakennuksen ja kirjaa ilmenevät turvallisuushavainnot Oma pelastusvalvoja -verkkopalveluun. Se laskee kiinteistölle turvallisuusindeksin ja lähettää hälytykset tarvittavista toimenpiteistä. Verkkoon laaditaan myös kiinteistön pelastussuunnitelma helposti ylläpidettävään muotoon.

Safetumin palvelua käyttää jo yli 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä, joissa asuu ja työskentelee yhteensä yli puoli miljoonaa suomalaista. Safetumin tilastot osoittavat, että yleisin pelastusturvallisuuden riski ovat kerrostalojen porrashuoneiden palo- ja poistumisturvallisuuden ongelmat. Porrashuoneissa säilytetään tavaroita – esimerkiksi kalusteita- ja ulkoiluvälineitä – jotka lisäävät tulipalon sattuessa palokuormaa ja savua.

Safetumin pelastusvalvojien havaintojen mukaan kuusi kymmenestä taloyhtiöistä ottaa turhia riskejä porrashuoneiden paloturvallisuudessa. Ylimääräistä tavaraa säilytetään myös sähköpääkeskuksissa ja lämmönjakohuoneissa. Selviä kehittämistarpeita on niin ikään ilmanvaihdon ja paloturvallisuustekniikan turvallisuudessa sekä tiedottamisessa.

”Useimpien taloyhtiöiden asukkaat eivät tiedä, miten heidän pitäisi toimia tulipalon sattuessa”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Vakavimmat puutteet liittyvät Jurvelinin mukaan palokatkoihin ja savunpoistoluukkujen toimintaan. Safetumin asiantuntijat ovat löytäneet huolestuttavan paljon savunpoistoluukkuja, jotka eivät toimi ollenkaan. Tulen etenemistä hidastavia palokatkoja on avattu remonttien yhteydessä, eikä kukaan ole muistanut huolehtia palokatkojen korjaamisesta. Tuomas Jurvelin pitää todennäköisenä, että koko kiinteistökannan tilanne on jopa Safetumin arviota heikompi.


”Kaikilla on kova halu laittaa asiat kuntoon, eikä se jää siihen, että täytettäisiin vain lain kirjain rimaa hipoen. Tunnistamme yhdessä vaarat, ennalta ehkäisemme vahinkoja ja pienennämme vakuutusriskejä.”


Yksi esimerkki systemaattisen turvallisuustyön eduista on aiemmin syksyllä pääkaupunkiseudulla tapahtunut tuhopoltto asuinkerrostalossa. Ullakolla sytytetyn palon vahingot jäivät vähäisiksi, koska taloyhtiön rakenteellinen paloturvallisuus oli kunnossa. Kiinteistö on Safetumin asiakas, joka ehti nostaa turvallisuusindeksinsä ennen tulipaloa tyydyttävästä hyvälle tasolle.

Jurvelinin mukaan Suomessa syttyy vuosittain noin 6 000 rakennuspaloa. Niissä menehtyy vuosittain 70–100 ihmistä. Hänen mielestään Suomen tavoitteeksi tulisi ottaa palokuolemien tuntuva vähentäminen.

”Suomi on saavuttanut hienoja tuloksia liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta kiinteistöjen pelastusturvallisuus polkee paikoillaan. Tässä maassa on ehkä totuttu ajattelemaan, että emme mahda palokuolemille mitään, niitä vain tapahtuu. Me haluamme Safetumissa ajatella toisin. Turvallisuusindeksin paljastamat puutteet osoittavat, että Suomen pelastussuunnittelujärjestelmä vaatii kehittämistä. Turvallisuutta ei edistä pelkkien pelastussuunnitelma dokumenttien laatiminen. Tarvitaan reipasotteista tekemistä ja yhteistyötä, mutta me pystymme siihen – aivan varmasti.”

Tilaa maksuton palveluesittely tai kysy lisätietoja

Soita

029 170 1100

Lähetä sähköpostia

myynti@safetum.fi