16.02.2018

Espoossa paras turvallisuuskulttuuri, Turussa heikoin

Pelastusturvallisuuden vuositilasto 2017: vakavia puutteita joka neljännessä suomalaisessa kiinteistössä

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Savunpoistojärjestelmien, käsisammuttimien ja palovaroittimien huoltoja laiminlyödään. Porraskäytävissä, ullakoilla ja kellareissa säilytetään tavaraa, joka kiihdyttää tulipalon leviämistä. Taloyhtiöiden asukkaat eivät aina tiedä, miten onnettomuustilanteissa pitää toimia.

Kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum-yhtiön pelastusvalvojat tarkastivat vuonna 2017 yli 3 500 asuin- ja toimistokiinteistöä eri puolilla Suomea. Yhtiö on laatinut pelastusvalvojien havainnoista laajan selvityksen, jonka mukaan 28 prosenttia yhtiön viime vuonna tarkastamista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään.

”Hyvää kehitystä tapahtuu ja monessa kiinteistössä on tehty yksittäisiä turvallisuutta parantavia toimenpiteitä, mutta vain harvat ovat ryhtyneet kehittämään pelastusturvallisuutta pitkäjänteisesti”, sanoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

”Havaitsemamme puutteet osoittavat, että taloyhtiön asukkaat pitää saada mukaan työhön, joka voi pelastaa ihmishenkiä. Tarvitsemme uusia toimintamalleja, jotka osallistavat asukkaita.”

Vuonna 2017 tarkastetuista kiinteistöistä 62 prosenttia sai huomautuksen palovaroitinjärjestelmän puutteista, 32 prosenttia käsisammuttimien puutteellisista tarkastuksista ja 51 prosenttia savunpoistojärjestelmän puutteellisista vuosihuolloista. Myös palokatkojen tiiviydessä havaittiin heikkouksia.

Tulipalon sattuessa palokatkoilla ja savunpoistojärjestelmällä on tärkeä tehtävä. Palokatkot hidastavat tulen etenemistä. Savunpoistoluukut turvaavat ihmisten poistumista rakennuksesta, rajoittavat palon leviämistä ja poistavat palokaasut kiinteistöstä.

Tuomas Jurvelinin mukaan pelastusturvallisuutta seurataan Suomessa jälkijättöisesti. Tätä ajattelua Safetum haluaa muuttaa.

”On paljon fiksumpaa hoitaa turvallisuutta vahinkojen sijaan”, Jurvelin sanoo.

Suomalaisissa kiinteistöissä on yleensä pelastussuunnitelma, mutta sen edellyttämät käytännön toimet jäävät usein tekemättä. Tämä näkyy onnettomuustilastoissa. Kiinteistöjen tulipaloissa menehtyi viranomaisten ennakkotietojen mukaan 62 henkeä Suomessa vuonna 2017, ja loukkaantuneita oli lähes kymmenkertainen määrä.

”Kyse on arvovalinnoista, eikä niinkään hinnasta. Kun kerromme havaintomme turvallisuuspuutteista taloyhtiön hallitukselle, asia jää usein siihen, vaikka tarvittavat muutokset olisivat varsin vähäisiä”, kertoo Safetumin operatiivinen johtaja Teemu Kajava.


Jokainen tulipalo voidaan estää tai rajata

Viime vuonna Suomessa syttyi lähes 5 300 asuinrakennusten tulipaloa. Omakoti- ja rivitalopalojen määrä on vähentynyt tasaisesti viime vuonna, mutta viime vuonna kerrostalopalojen määrä kääntyi uudelleen kasvuun. Safetumin asiantuntijoiden mukaan jokainen tulipalo on joko estettävissä tai rajattavissa.

”Tulipalot voidaan usein ehkäistä jo hyvin pienillä toimenpiteillä – tai ainakin vähentää selvästi niiden aiheuttamia vahinkoja”, sanoo Tuomas Jurvelin.

Safetumin Pelastusvalvoja-palvelua käyttää noin 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä. Valtaosalle kiinteistöistä tarkastus tehdään kerran vuodessa. Tarkastuksessa pelastusvalvoja käy läpi kiinteistön pelastusturvallisuuteen liittyvät riskitekijät ja antaa suosituksia korjauksista. Asunto-osakeyhtiöissä ja liikekiinteistöissä tarkastetaan noin 175 eri osa-aluetta. Samalla rakennukselle lasketaan niin sanottu turvallisuusindeksi.

”Tarkastuksissa tulee esille paljon asioita, joihin asukkaat ja isännöitsijä eivät ole aiemmin kiinnittäneet huomiota”, Jurvelin kertoo.

Pelastusvalvojat löytävät säännöllisesti paloturvallisuuslaitteita, joiden huollot ovat jääneet tekemättä, jotka ovat vikatilassa tai joiden akut ovat vanhentuneet. Turvallisuuden kunnossapito vaatii huolellisuutta.

”Esimerkiksi palo-ovet olisi hyvä huoltaa säännöllisesti”, Teemu Kajava kertoo. ”Kielen, lukon ja ovipumpun pitää olla kunnossa, jotta ovi on hätätilanteessa tiivis ja sulkeutuu varmasti.”


Vakuutusyhtiö rankaisee laiminlyönneistä

Safetumin pelastusvalvojien löytämät turvallisuuspuutteet tulevat asukkaille ja isännöitsijöille pääosin yllätyksenä. Puutteita on yhtä lailla uudiskohteissa kuin vanhoissakin rakennuksissa.

”Usein sanotaan, että asiat ovat kunnossa, kun pelastussuunnitelma on juuri päivitetty. Tarkastuksen tulos on kuitenkin yllätys”, Tuomas Jurvelin sanoo.

Safetumin asiantuntijat muistuttavat, että kiinteistöjen turvallisuus on yhteinen asia. Jokaisen kannattaa ensimmäiseksi tarkistaa, että omassa asunnossa on toimivat palovaroittimet. Sen jälkeen kannattaa tutustua oman taloyhtiön pelastussuunnitelmaan ja olla aktiivinen, jos huomaa kiinteistössä jotain turvallisuuteen liittyviä puutteita.

Jurvelinin mukaan suomalaiset suhtautuvat oman asuinkiinteistönsä pelastusturvallisuuteen liian huolettomasti.

”Moni ajattelee, että itse ei tarvitse tehdä mitään, kun viranomainen valvoo ja vakuutus korvaa. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa täysimääräisesti vahinkoja, jos onnettomuuden jälkeen käy ilmi, että kiinteistön pelastusturvallisuus ei ollut kunnossa.”


Lyhyesti alueellisista selvityksistä:

Helsinki

Helsinkiläisten kiinteistöjen turvallisuusindeksi oli samaa luokkaa kuin muualla maassa, mutta riskiluokkaan kuuluvia kiinteistöjä oli enemmän. Lähes joka toisesta (47 %) kiinteistöstä puuttui selkeä käytäntö turvallisuuspuutteiden ilmoittamisesta.

Lue lisää

Espoo

Espoolaiset asuin- ja toimistokiinteistöt erottuivat alueellisessa vertailussa edukseen. Turvallisuusindeksin keskiarvo oli koko maan korkein (65, asteikko 0–100).

Lue lisää

Turku

Turkulaiset asuin- ja toimistokiinteistöt erottuivat alueellisessa vertailussa. Turvallisuusindeksin keskiarvo oli maan matalin (59, asteikko 0–100). Pelastusturvallisuuden riskiryhmään kuului Turussa selvästi enemmän kiinteistöjä kuin muualla maassa (32 vs. 28 %) ja hyvin turvallisuusasiansa hoitaneita oli vastaavasti vähemmän (4 vs. 9 %).

Lue lisää

Tampere

Tamperelaiset kiinteistöt erottuvat vuositilastossa siinä, että porraskäytävillä säilytettiin selvästi useammin ylimääräistä tavaraa kuin muualla maassa (43 % vs. 23 %). Tampereella oli keskivertoa useammin kuitenkin selkeät käytännöt turvallisuuspuutteiden ilmoittamiseen (77 % vs. 62 %) ja käsisammutinten toiminta tarkastettu (82 % vs. 68 %).

Lue lisää

Jyväskylä

Jyväskyläläiset hoitivat kiinteistöjensä turvallisuutta keskimääräistä paremmin. Pelastusturvallisuuden riskiryhmään kuului Jyväskylässä selvästi vähemmän kiinteistöjä kuin muualla maassa (22 vs. 28 %). Lämmönjakokeskuksissa oli kuitenkin keskimääräistä enemmän palokatkopuutteita (45 vs. 32 %) ja monesta kiinteistöstä puuttui selkeä käytäntö turvallisuuspuutteiden ilmoittamisesta (62 vs. 38 %).

Lue lisää

Oulu

Oululaisten asuin- ja toimistokiinteistöt turvallisuustilanne vastaa hyvin maan keskiarvoa. Turvallisuusindeksin keskiarvo oli hieman maan keskiarvoa parempi (63, asteikko 0–100). Erityisen paljon huomautuksia oululaiset kiinteistöt saivat savunpoistojärjestelmän vuosihuollon laiminlyönneistä (68 vs. 51 %).

Lue lisää

Lappi

Lapissa sijaitsevista asuin- ja toimistokiinteistöistä 23 prosenttia kuului pelastusturvallisuuden riskiryhmään, kun koko maassa riskikiinteistöjä oli 28 prosenttia. Poikkeuksellisen paljon huomautuksia lappilaiset kiinteistöt saivat savunpoistojärjestelmän vuosihuollon laiminlyönneistä (71 vs. 51 %).

Lue lisää

Tilaa maksuton palveluesittely tai kysy lisätietoja

Soita

029 170 1100

Lähetä sähköpostia

myynti@safetum.fi