Safetum oli mukana toteuttamassa Helsingin pelastusliiton ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kanssa väestönsuojan käyttöönottoharjoitusta (SUOJA26). Harjoituksessa noin 40 vapaaehtoista asukasta otti Helsingissä sijaitsevan asuintalon väestönsuojan käyttöön ja suojautui väestönsuojaan 24 tunnin ajaksi.
Harjoituksen väestönsuojana toimi hyvin tyypillinen 50-neliöinen asuinrakennuksen väestönsuoja. Ennen suojautumista normaalisti irtaimistovarastona toimiva suoja tyhjennettiin tavaroista ja varastorakenteet purettiin. Suojautumisen aluksi osallistujat pystyttivät tilan varusteet, kuten sulkuteltan sisäänkäynnin eteen, kolme käymälää ja väestönsuojan kerrossänkyjä. Suoja otettiin käyttöön väestönsuojan käyttöönottosuunnitelman mukaisesti.
Kokonaisuutena harjoitus sujui hyvin. Toimivan harjoituksen mahdollisti huolellinen ennakkosuunnittelu, jokaisessa työvaiheessa mukana olleet kokeneet ammattilaiset ja osaava kenttäjohto. Mikäli harjoituksen olisi toteuttanut ilman aiempaa kokemusta olevat asukkaat, tilanne olisi voinut olla hyvin erilainen.
Väestönsuojan käyttökuntoon saattaminen
Ilman osaavaa kenttäjohtoa ja ammattimaista urakointiosaamista, ei tutkimuskohteena olleen väestönsuojan käyttöönotto olisi todennäköisesti onnistunut vaaditussa 72 tunnissa tai suojan käyttö ei olisi ollut turvallista.
Nyt käyttöönotto harjoituksen osallistujien toimesta sujui kohtuullisen tehokkaasti, koska mukana oli väestönsuojelualan harrastajia ja ammattilaisia. Jos väestönsuojassa kukaan ei tiedä mitä pitää tehdä, suojakohtaisen ja kuvallisen käyttöönottosuunnitelman merkitys korostuu huomattavasti.
Hengenvaaralliset haasteet väestönsuojassa
Suojautuminen väestönsuojaan ei ole riskitöntä. Harjoituksessa havaittiin, että ilmanvaihtokoneiden hetkellinen sammuttaminen ja niiden uudelleenkäynnistymisen ongelmat johtivat nopeasti tilan hiilidioksidipitoisuuden nousuun. Jo kymmenien minuuttien kuluessa pitoisuudet kohosivat vaaralliselle tasolle. Nykyisillä suojan varusteilla ei edes pystytä mittaamaan hiilidioksidipitoisuutta, vaan harjoituksessa oli käytössä erillinen mittari.
Lisäksi harjoituksen aikana tapahtuneet sähkökatkot aiheuttivat sen, että suojan ilmanvaihtokonetta jouduttiin käyttämään käsikäytöllä kampea pyörittämällä. Käsikäyttö on fyysisesti raskasta ja se ei onnistu liikuntarajoitteisilta, senioreilta eikä lapsilta. Jos ilmanvaihtoa ei voi käyttää käsikäytöllä, niin suojaa ei voida käyttää tilanteen vaatimalla tavalla, sillä ilmanvaihdon puute tekee olosuhteista hengenvaaralliset.
Viestiyhteyksien toimivuus mahdollistaa oikeanlaisen ja oikea-aikaisen toiminnan väestönsuojassa. Mikäli suojan sisällä ei ole tietoa suojan ulkopuolella vallitsevasta tilanteesta, suojassa ei osata suojautua asianmukaisella tavalla esimerkiksi kemikaalisten vaarojen tilanteissa tai päättää suojautumista vaaran ollessa ohitse.
Suojautumisen johtaminen korostui
Harjoituksen aikana suojaan kohdistetut tehtävät aiheuttivat suojautujissa alkuvaiheessa hämmennystä ja sekaannusta. Suojaan kohdistettiin erilaisia tehtäviä, kuten sähkökatkoksia sekä kemikaalisen vaaran tilanne, jossa väestönsuoja käännettiin suodatustilaan. Tehtävien suorittamisen onnistumisessa korostui se, että joku suojautujista otti johtajuuden itselleen ja suojautujat tiesivät etukäteen, kuinka tilanteessa tulee toimia.
Organisoituminen on ratkaisevaa suojautumisen onnistumisen ja turvallisuuden kannalta. Mikäli suojautujat muodostavat selkeän roolituksen, työnjaon sekä päivittäisen työrytmin, heillä on paremmat mahdollisuudet onnistua suojautumisessa.
Harjoituksen perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä väestönsuojien käyttöönoton edistämiseksi:
1. Väestönsuojan on oltava koko ajan teknisesti käyttöönotettavissa. Väestönsuojan toimintakunnon ylläpitäminen on kiinteistön lakisääteinen velvollisuus. Väestönsuojiin ja suojan varusteisiin tulee suorittaa tarkastus vuosittain ja laajempi tiiveyskoe kymmenen vuoden välein.
2. Jokaiselle väestönsuojalle on laadittava suojakohtainen käyttöönottosuunnitelma. Suunnitelman avulla suojan käyttöönotto on aidosti suunniteltu, vastuutettu ja vaadittavat työkalut sekä osaaminen käyttöönottoon on resursoitu.
3. Asuinrakennuksiin tulee kouluttaa henkilö tai henkilöt, jotka osaavat suojan käyttöönoton ja suojautumisen. Jokaisesta asuinyhteisöstä on löydyttävä väestönsuojan käyttöönoton suorittamiseen osaava henkilö. Yksikin henkilö, joka osaa toimia ja kykenee johtamaan tilannetta parantaa merkittävästi väestönsuojan käyttöönoton onnistumisen todennäköisyyttä.
4. Jokaiseen suomalaiseen väestönsuojaan tulisi suorittaa kahden tunnin käyttöönottoharjoitus seuraavan 3 vuoden aikana (2027–2029). Aito harjoittelu ja käytännön tilanteiden harjoittaminen kehittävät kykyämme varautua ja valmistautua.
Kuvia harjoituksesta. Keskimmäisessä kuvassa Safetumin toimitusjohtaja Teemu Kajava (vas.), Safetumin operatiivinen johtaja Jeremi Teukku ja Helsingin pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.
