Ravintolan tulipalo Sveitsissä – Asiantuntija varoittaa riskeistä myös Suomessa

Sveitsin hiihtokeskuksen ravintolassa syttynyt tulipalo ja korkea uhrimäärä on herättänyt keskustelua, voisiko sama tapahtua myös Suomessa. Toimitusjohtajamme Teemu Kajava kommentoi Sveitsin tapausta ja kiinteistöjen paloturvallisuuden tilannetta Suomessa.

Sveitsissä sijaitsevan hiihtokeskuksen baarissa syttyi uuden vuoden juhlissa nopeasti levinnyt tulipalo, jonka seurauksena menehtyi 40 ihmistä, joista 20 oli alaikäisiä. Lisäksi yli 100 henkilöä loukkaantui. Tulipalon aiheutti tämänhetkisen tiedon mukaan samppanjapulloihin kiinnitetyt sädesuihkukynttilät, jotka sytyttivät ravintolan sisäpuoliset kattorakenteet tuleen.

Sveitsin onnettomuus herättääkin kysymyksen, voisiko vastaava tragedia tapahtua myös Suomessa. Sveitsissä kiinteistöjen paloturvallisuus on kuitenkin yleisesti toteutettu hyvin ja rakennusmateriaaleissa on samankaltaisuutta suomalaisten kiinteistöjen ratkaisujen kanssa.

Paloturvallisuuden asiantuntijayhtiö Safetumin toimitusjohtaja Teemu Kajavan mukaan ei voida sanoa, etteikö vastaavanlainen onnettomuus voisi tapahtua myös Suomessa. Hänen mukaansa tulipalot ovat aina monen tekijän yhteensattuma. Tulipalojen ehkäisemisessä pyritään poistamaan riskitekijöitä ja varmistamaan, että mahdollinen palo havaitaan nopeasti ja sen leviäminen estetään tehokkaasti.

”Sveitsin tapauksessa korkea uhrimäärä ja kuvaukset poistumisen ongelmista herättävät pohtimaan, onko pelastussuunnitelmaa tulipalotilanteisiin ollut olemassa ja onko se koulutettu henkilökunnalle ja viestitty asiakkaille”, Kajava toteaa. Suomessa kiinteistöjen pelastussuunnitelmat ovat yleisesti hyvin laadittuja, mutta käytännöt niiden päivittämiseen ja henkilöstön koulutukseen vaihtelevat suuresti. Kajavan mukaan riskitarkastustilastot paljastavat, että jopa naapurikiinteistöilläkin erot voivat olla huomattavia: ”Siinä missä toinen päivittää turvallisuusohjeet säännöllisesti vuosittain, voi toinen toimija laiminlyödä ohjeistukset tietoisesti.”

Myös ravintoloiden poistumisreittien avoimuus ja valaistus herättävät kysymyksiä. Onnettomuuden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että tilassa on käytetty vain yhtä hätäuloskäytävää. Ravintoloissa usein ensisijainen hätäuloskäytävä on se reitti, jota pitkin ravintolaan saavutaan. Varauloskäytävänä toimii puolestaan usein reitti, joka kulkee henkilökunnan tilojen läpi tai se sijaitsee muuten vähemmän helposti huomattavissa olevassa paikassa.

Suomessakin poistumisreittien osalta on havaittu haasteita ja ongelmia. ”Tilastomme osoittaa, että joka viidennessä kiinteistössä poistumisreitit ovat olleet tukittuna tai osittain estettynä, ja yli puolessa kiinteistöistä on ollut ongelmia poistumisvalojen kanssa. Usein juuri varauloskäytävissä ja niiden käytettävyydessä piilee suurimmat vaaratekijät”, Kajava varoittaa.

Kiinteistöjen sisärakenteiden palonkesto ja syttyvyysominaisuudet ovat keskeisessä roolissa tulipalojen syttymisessä ja leviämisessä. Sveitsin ravintolapalossa nousee kysymys, oliko ravintolan kattorakenteiden materiaalit paloluokiteltuja. Palonsyyn tutkinnassa tulee selviämään, johtuiko ravintola Le Constellationin tapaturma tietoisesta paloturvallisuuden laiminlyönnistä, tahattomasta virheestä vai useiden riskitekijöiden epäonnisesta yhdistelmästä.

Oli onnettomuustutkinnan lopputulos mikä tahansa, hinnan tästä tapaturmasta maksoivat uuden vuoden juhlaa viettäneet nuoret. Tulipalo on käytännössä ainoa kiinteistövahinko, joka voi aiheuttaa ihmisen kuoleman. Siksi kaikki paloturvallisuuteen liittyvät toimet tulee hoitaa aina huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. ”Tähän kiinteistöjemme käyttäjät ja asukkaat luottavat. Epäonnistumiset ja laiminlyönnit paloturvallisuuden hoitamisessa voivat kostautua kuolettavasti,” Kajava muistuttaa.

Teemu Kajava

Toimitusjohtaja, Johtava turvallisuusasiantuntija, Safetum Oy

Tilaa uutiskirjeemme ja
pysyt ajan tasalla!

Uutiskirjeen tilaajana saat kuulla ensimmäisten joukossa ajankohtaisimmat asiat paloturvallisuuteen ja väestönsuojeluun liittyen.

Suomen johtava paloturvallisuusasiantuntija

20 000

turvattua kiinteistöä valta­kunnallisesti Hangosta Enontekiöön

4 000

riski­tarkastusta vuodessa

70 000

havaittua riskiä vuosittain

Yli 60

palo­turvallisuuden ammattilaista