18.11.2022

Asiantuntijayrityksen tutkimus: Onko asuinrakennuksen väestönsuoja käyttöönotettavissa 72 tunnissa?

Paloturvallisuuden ja väestönsuojelun asiantuntijayritys Safetum suoritti suomalaisen asuinrakennuksen väestönsuojan käyttöönottotutkimuksen syyskuussa 2022. Rakennuksen pelastussuunnitelman ohjeistus tarkastettiin, väestönsuoja valmisteltiin teknisesti käyttöönotettavaksi, asukkaiden tavarat siirrettiin ulos suojasta, suojan rakenteet purettiin ja suoja asetettiin käyttökuntoon lain vaatimassa 72 tunnin ajassa. Lopulta suojaan suojauduttiin noin 20 henkilön toimesta kahden tunnin ajaksi.

– Riskitarkastushavaintojemme mukaan 49% suomalaisten kiinteistöjen väestönsuojista ei ole käyttöönotettavissa 72 tunnissa tai suojanhuollot ovat laiminlyöty. (*Safetum Paloturvallisuusraportti 2021). Suomessa on siis kymmeniä tuhansia väestönsuojia, jotka eivät teknisesti ole edes välttämättä käyttöönotettavissa. Meillä on paljon puhetta väestönsuojelusta ja paljon betonia, mutta ylläpitokulttuurimme väestönsuojiin liittyen on retuperällä. Jos väestönsuojamme vaatisivat käyttöönoton juuri nyt tällä hetkellä, niin useat väestönsuojamme eivät olisi käytettävissä, toteaa Safetum Oy:n toimitusjohtaja ja johtava turvallisuusasiantuntija Teemu Kajava.

Safetumin väestönsuojan käyttöönottotutkimus suoritettiin suomalaisen asuinrakennuksen väestönsuojaan. Tutkimuksen runko jakautui seuraaviin 10 osa-alueeseen:

1. Keskustelimme rakennuksen asukkaiden ja vastuuhenkilöiden kanssakäyttöönoton vaiheista ja toimenpiteistä.

2. Rakennuksen pelastussuunnitelman ohjeistuksiin tutustuttiin ja käyttöönotto suoritettiin pelastussuunnitelman yleisohjeiden mukaisesti.

3. Kartoitimme väestönsuojan tekniset valmiudet suorittamalla tiiveyskokeen, perustarkastuksen sekä inventoimalla varusteet ja kaluston.

4. Suoritimme väestönsuojaan tekniset korjaukset. Harjoituksen kohteena ollut väestönsuoja ei ollut teknisesti käyttöönotettavissa ilman korjaustoimenpiteitä.

5. Siirsimme asukkaiden varastokomeroiden tavarat ulos kontteihin.

6. Suoritimme varastokomeroiden purun ja siirsimme elementit pois suojasta.

7. Valmistelimme väestönsuojan käyttöönotettavaksi ja rakensimme suojanvarustukset (esim. kuivakäymälät, sulkuteltat).

8. Suoritimme väestönsuojaan suojautumisen 2 tunnin ajan.

9. Purimme suojautumisvalmiuden tarvikkeineen ja palautimme suojannormaaliajan käyttötarkoitukseensa, eli varastokäyttöön.

10. Siirsimme asukkaiden tavarat takaisin suojaan ja viestimme tuloksista rakennuksen asukkaita ja vastuuhenkilöitä.

Harjoituksen tutkimustulokset olivat seuraavat:

1. Kokonaisuutena harjoitus sujui jouhevasti ja koko suojan käyttöönotto tapahtui 12 tunnissa. Nopean ja tehokkaan työskentelyn mahdollisti harjoituksen huolellinen ennakkosuunnittelu, jokaisessa työvaiheessa mukana olleet kokeneet ammattilaiset, osaava kenttäjohto sekä suojan teknisiin korjauksiin käytetyt erikoistarvikkeet.

2. Ilman osaavaa kenttäjohtoa, ammattimaista urakointiosaamista ja mahdollisuutta korjata suojan teknisiä puutteita erikoistarvikkeilla etukäteen, ei väestönsuojan käyttöönotto olisi onnistunut vaaditussa 72 tunnissa.

3. Väestönsuoja ei ollut teknisesti käyttöönotettavissa. Suoritimme suojaan muun muassa rakenteellisia tiivistyksiä ja teknisten komponenttien huoltoa, jotta käyttöönotto oli mahdollinen.

4. Asukkaat suhtautuivat käyttöönottoon kiinnostuneina ja palaute oli positiivista.

5. Asukkaiden varastokomeroiden tyhjennys tapahtui tutkimuskohteessa tehokkaasti muutamassa tunnissa. Kohteessa oli suojan kerrostasanteelle hissiyhteys, joten kaikki tavarat siirrettiin varastokohtaisesti häkkirullakoilla ulos kontteihin.

6. Varastokomeroiden elementtien purkaminen tapahtui nopeasti. Kaikki noin 15 komeroa oli purettu alle tunnissa kolmen henkilön voimin. Purkamisessa käytettiin omia työkaluja, koska purkaminen väestönsuojan vakiotyökaluilla olisi kestänyt selkeästi pidempään. Varastokomerot koostuivat metallirakenteisista elementeistä. Esimerkiksi puurakenteiden purkaminen olisi kestänyt huomattavasti pidempään. Kokonaisuutena purkutyö olisi voinut kestää moninkertaisen ajan, jos työhön olisi käytetty suojan omia työkaluja.

7. Väestönsuojan rakenteiden kasaaminen tapahtui alle tunnissa. Esimerkiksi kuivakäymälärakenteet ja sulkuteltta kasattiin suojan omilla työkaluilla kolmen henkilön voimin. On huomioitava, että suojan rakenteiden kasaajat olivat ammattilaisia ja heillä oli vastaavasta työstä vuosien kokemus.

8. Suojautuminen väestönsuojassa sujui rauhallisesti. Selkeästi oli kuitenkin havaittavissa, että jos suojautuminen olisi kestänyt yli 2 tuntia, kuten esimerkiksi 6–8 tuntia, olisivat erilaisten sosiaalisien paineiden haittavaikutukset voineet jo merkittävästi lisääntyä.

9. Väestönsuojan tarvikkeet, valot ja työkalut ovat kohtuullisen toimivia, mutta tarvikelistaus vaatisi päivitystä. Monikäyttöisempiä työkaluja tarvitaan, esimerkiksi valaistusteknologia suojan varusteissa on vanhentunutta. Pienillä kehitystoimilla tarvikkeet palvelisivat suojan käyttäjiä ja rakentajia huomattavasti paremmin.

10. Väestönsuojan palauttaminen normaalitilaan vei itse purkamista huomattavasti pidemmän ajan. Häkkikomeroiden kokoamiseen käytettiin omia työkaluja, joka nopeutti urakkaa merkittävästi. Asukkaiden tavarat palautettiin omille paikoilleen onnistuneesti ilman materiaalivahinkoja.

Tutkimustuloksien johtopäätelmät TOP3:

1. Väestönsuojan käyttöönoton edellytys asuinrakennuksessa on, että joku osaava taho johtaa tilannetta. Ilman osaavaa johtamista voi koordinointi sekä prosessien eteenpäinvienti olla hidasta, ehkä jopa tuloksetonta.

2. Väestönsuojan on oltava koko ajan teknisesti käyttöönotettavissa. Jos väestönsuojassa havaitaan käyttöönottovaiheessa teknisiä puutteita, voi niiden korjaaminen käyttöönottovaiheessa olla vaikeaa, tai jopa mahdotonta.

3. Rakennuksen on käytännössä varauduttava purkamaan normaaliajan rakenteet ja rakentamaan käyttöönottovalmius. On varauduttava esimerkiksi normaaliajan ilmanvaihdon rakenteiden purkamiseen, ovirakenteiden purkamiseen, varastoiden ja sosiaalitilojen rakenteiden purkamiseen sekä itse suojan tarvikkeiden rakentamiseen. Käyttöönottovalmiuden rakentaminen voi seisahtua täysin, jos esimerkiksi tarvittavia työkaluja tai osaamista työhön ei ole olemassa.

– Tilanne vaatii toimenpiteitä. Haluamme edistää suomalaisten kiinteistöjen varautumista ja nyt toteutettu väestönsuojan käyttöönotto sekä suojautumisharjoitustutkimus on osa tätä työtä, joka on meidän tehtävämme. Meillä Suomessa on yli 50 000 väestönsuojaa ja nämä suojat muodostavat osaltaan yhteiskuntamme varautumisen kivijalan. Kivijalkamme varautumiselle on siis kunnossa, nyt meidän pitää tarttua työhön ja aloittaa tämän kivijalkamme huoltaminen ja hoitaminen. Haluamme ajatella, että tämä harjoitus edistää suomalaista varautumisen kulttuuria ja kehittää turvallisuusvalmiuttamme. Kiteytämme tutkimuksemme pohjalta neljä kehitystoimenpidettä, joita meidän tulisi yhteiskunnassamme käynnistää välittömästi asuinrakennuksien väestönsuojien käyttöönoton edistämiseksi, Kajava kertoo.

Väestönsuojien käyttöönoton edistämisen toimenpiteet TOP4:

1. Asuinrakennuksesta on löydyttävä väestönsuojan käyttöönoton suorittamiseen osaavaa henkilöstöä. Tätä henkilöstöä tulee kouluttaa säännöllisesti ja koulutuskalenteria tulee ylläpitää rakennuksen pelastussuunnitelmassa. Yksikin henkilö, joka osaa toimia ja kykenee johtamaan tilannetta parantaa merkittävästi käyttöönoton onnistumisen todennäköisyyttä.

2. Väestönsuojan on oltava koko ajan teknisesti käyttöönotettavissa. Väestönsuojan toimintakunnon ylläpitäminen on kiinteistön lakisääteinen velvollisuus. Väestönsuojiin ja suojan varusteisiin tulee suorittaa tarkastus vuosittain ja laajempi tiiveyskoe kymmenen vuoden välein. Väestönsuojan kuntoa ja toimintaa tulisi ylläpitää samojen lainalaisuuksien mukaisesti kuin taloyhtiön muitakin taloteknisiä järjestelmiä. Väestönsuojan tarkastukset ja käyttöönotto-ohjeet tulee kirjata kiinteistön pelastussuunnitelmaan.

3. Käyttöönotonohjeistuksia tulee tarkentaa ja suoraviivaistaa. Jokaiselle väestönsuojalle tulisi laatia suojakohtainen käyttöönottosuunnitelma. Tämän käyttöönottosuunnitelman tulee olla osa rakennuksen pelastussuunnitelmaa. Suunnitelman avulla suojan rakentaminen käyttökuntoon on aidosti suunniteltu, vastuutettu, mielikuvaharjoittelun avulla koeponnistettu ja vaadittavat työkalut sekä osaaminen on resursoitu.

4. Väestönsuojien käyttöönottamista tulee harjoitella käytännössä. Aito harjoittelu ja käytännön tilanteiden simulointi kehittää kykyämme varautua ja valmistautua. Nämä harjoitukset voitaisiin toteuttaa yhteistyössä asuinrakennuksien vastuuhenkilöiden, järjestöjen, viranomaisten ja yksityisten yrityksien toimesta. Yhteistyönavulla voimme edistää varautumista ja valmiuttamme.

– Elämme aikakautta, jossa varautumiseen vaikuttavat olosuhteet ovat muutoksessa. Nämä muutokset ja uhkakuvat haastavat meitä aidosti miettimään, miten varmistamme turvallisuuden seuraavien vuosikymmenien aikana. Meidän tulee yhteiskunnassamme yhteistyössä varmistaa, että onnettomuus- tai kriisitilanteessa asuinrakennuksiemme turvallisuuteen voi luottaa, Kajava päättää.

Katso väestönsuojan käyttöönottotutkimuksemme videoraportti TÄÄLTÄ.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Teemu Kajava

Toimitusjohtaja, Safetum Oy

p. 044 725 7557

teemu.kajava@safetum.fi

Safetum Oy

Vuonna 2012 perustettu Safetum on paloturvallisuuden johtava asiantuntija Suomessa. Jo yli 10 000 kiinteistöä Suomessa on luottanut meille paloturvallisuuden ja varautumisen kokonaisvaltaisen hoitamisen. Tehtävämme on edistää kiinteistöjen paloturvallisuutta ja varautumista. Tarkastamme kiinteistöjen paloturvallisuusriskit, laadimme pelastussuunnitelmat sekä huollamme paloturvallisuuslaitteet ja väestönsuojat. Paloturvallisuudesta huolehtiminen on yhteistyötä. Luotettavan kumppanin kanssa vältyt vahingoilta.

Lisää uutisia

Safetum turvaa selustasi

Oli kyse sitten kiinteistön pelastussuunnittelusta tai yrityksesi työturvallisuudesta, autamme kartoittamaan riskit ja viemään turvallisuuden aidosti uudelle tasolle.
Lue lisää