Poikkeuksellinen väestönsuojaharjoitus toteutettiin onnistuneesti Turun Jyrkkälässä

Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolussa järjestettiin Yhdessä26 -väestönsuojan käyttöönotto- ja suojautumisharjoitus lauantaina 5.9.2026. Safetumilla oli keskeinen rooli harjoituksen toteutuksessa ja johtamisessa.

Yhdessä26-väestönsuojaharjoitukseen osallistui yhteensä 70 henkilöä, joista 52 oli taloyhtiön asukkaita. Väestönsuojaan suojautujien ikäjakauma oli 3–81 vuotta.

Irtainvarastona toimiva 90 neliömetrin kokoinen väestönsuoja tyhjennettiin irtaimistosta, häkkivarastot purettiin ja tyhjä suojatila saatettiin suojautumiskuntoon varmistamalla suojan laitteiden ja varusteiden kunto. Väestönsuojan ollessa teknisesti kunnossa, suojan saattaminen käyttökuntoon oli mahdollista suojasta löytyvillä varusteilla ja työkaluilla.

Harjoituspäivänä asukkaat siirtyivät kodeistaan suojaan ja viettivät siellä kolme 1,5–3 tunnin mittaista jaksoa. Asiantuntijat mittasivat ja seurasivat väestönsuojan olosuhteita, kuten lämpöä, kosteutta, ääntä sekä hengitysilman hiilidioksidipitoisuutta. Kokonaisuudessaan harjoitus kesti 9 tuntia.

”Harjoitus osoitti, että koulutetut ja sitoutuneet asukkaat saavat asuintalon väestönsuojan tyhjennettyä ja käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa. Myös toiminta suojautuneena tapahtui turvallisesti ja suunnitellusti. Onnistumisen kulmakiviä ovat koulutetut suojanhoitajat, asukasviestintä ja suojautumistoimenpiteiden johtaminen”, kertoo Yhdessä26-harjoitusta johtanut Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen.

Rakennuksen omistaja vastaa väestönsuojan kunnosta

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että suoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Rakennuksen omistaja vastaa väestönsuojan kunnosta kuten kiinteistön muustakin turvallisuudesta.

”Väestönsuojat ovat tärkeä osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja varautumista”, toteaa Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n toiminnanjohtaja Juuso Kallio. Hän muistuttaa, että rakennuksen haltija laatii väestönsuojan käyttö- ja käyttöönottosuunnitelman osana pelastussuunnittelua, jos rakennuksessa on suoja. Suunnitelma sisältää ohjeet esimerkiksi tilojen valmistelusta, varusteista, tekniikan käyttöönotosta ja suojaan siirtymisen järjestelyistä.

Kallio oli vaikuttunut näkemästään ja toivoi näkevänsä taloyhtiössäkin samanlaista intohimoa varautumista ja väestönsuojeluosaamista kohtaan, mitä Jyrkkälänpolun asukkaat ja johto esittivät.

Koulutus ja harjoittelu avainasemassa

Kolmen eri suojautumisjakson aikana asukkaat kartoittivat kokemusta suojan käytöstä erilaisissa tilanteissa, kuten sähkökatkon aikana. Harjoituksessa selvitettiin, miten laitteet ja ihmiset toimivat silloin, kun suojassa ollaan pidempään tai suojautumisen aikana tapahtuu jotain poikkeavaa.

”Ratkaisevaa on, että suoja on pidetty kunnossa ja suojautujat tietävät, mitä tehdään ja missä järjestyksessä. Tekniikka luo edellytykset, ja osaavat ihmiset tekevät suojasta toimivan”, toteaa harjoituksen projektipäällikkönä toiminut Jeremi Teukku Safetum Oy:stä.

Teukku tähdentää, että väestönsuojeluosaamista voidaan opettaa asukkaille myös osissa. Harjoittelu omassa väestönsuojassa on mahdollista ilman, että irtainvarastoa tarvitsee tyhjentää. Olennaisinta on käydä läpi asiat, jotka jokaisen asukkaan ja suojan käyttäjän on suojautumisesta tiedettävä. Lisäksi nimettyjen vastuuhenkilöiden on tärkeää osallistua koulutukseen, jossa opetetaan suojan laitteiston käyttö ja suojassa tapahtuvan toiminnan johtaminen.

Harjoitus lisäsi yhteisöllisyyttä ja turvallisuudentunnetta

Kurvinen kertoo harjoituksen osoittaneen, että asukkaiden perehtyminen oman väestönsuojan käyttöön ja käyttöönottoon on samalla yhteisöllisyyttä ja turvallisuuden tunnetta vahvistava kokemus.

”Erityisen palkitsevaa oli palautetilaisuudessa kuulla asukkaiden kiitoksia harjoitusta edeltävästä koulutuksesta ja harjoituksen aikaisesta viestinnästä. Moni osallistuja kertoi suojautumisen aikana tutustuneen myös paremmin naapureihinsa. Harjoitukseen osallistui perheitä ja paljon seniori-ikäisiä, joista monella oli naapuri liikkumisensa tukena suojaan saapuessaan. Osallistujat kertoivat väestönsuojeluosaamisen vahvistaneen samalla turvallisuuden tunnettaan.”

Mitä opimme harjoituksesta?

1. Tärkeintä suojautumisessa on tietää, mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä. Myös vastuuhenkilöiden kyvykkyys johtaa suojassa olevaa joukkoa on onnistumisen edellytys.

2. Yhteisöllisyys ja halu auttaa tekivät suojautumisesta ja tehtävien hoitamisesta helppoa.

3. Harjoituksen jälkeen osallistujilla oli tunne, että he onnistuisivat myös itsenäisesti tositilanteessa.

Mitä toimenpiteitä suosittelemme kiinteistöpäättäjille harjoituksen perusteella?

1. Sopikaa vastuut ja kouluttautukaa. Nimetkää vastuuhenkilöt väestönsuojan hoitamiseen ja varmistakaa heille riittävä koulutus.

2. Selvittäkää ennalta suojan käyttöönoton toimenpiteet. Varmistakaa, että väestönsuojalle on laadittu käyttöönotto- ja käyttösuunnitelma, joka toimii vastuuhenkilöiden tukena suojaan liittyvissä asioissa.

3. Harjoitelkaa. Harjoittelun myötä toimitte kokemuksen kautta, ette vain laaditun ohjeen perusteella. Harjoittelussa voi olla myös mukana asiantuntija opastamassa suojan käyttöä. Harjoittelun voi toteuttaa myös kevyemmin ilman, että suojaa tyhjennetään kokonaan. Pääasia on, että suojan laitteet, varusteet ja toimintamallit tulevat tutuiksi.

Yhdessä26-harjoituksen valmistelussa ja toteutuksessa olivat mukana Kiinteistö Oy Jyrkkälänpolku, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi, Helsingin Pelastusliitto, Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Safetum Oy, Temet Oy ja VTT Oy.

Kuvat: Kati Länsikylä

Tilaa uutiskirjeemme ja
pysyt ajan tasalla!

Uutiskirjeen tilaajana saat kuulla ensimmäisten joukossa ajankohtaisimmat asiat paloturvallisuuteen ja väestönsuojeluun liittyen.

Suomen johtava paloturvallisuusasiantuntija

20 000

turvattua kiinteistöä valta­kunnallisesti Hangosta Enontekiöön

4 000

riski­tarkastusta vuodessa

70 000

havaittua riskiä vuosittain

Yli 60

palo­turvallisuuden ammattilaista