Suomalaisten kiinteistöjen paloturvallisuuden taso on edelleen huolestuttava. Tuore paloturvallisuuden vuosiraportti paljastaa, että merkittäviä paloturvallisuuspuutteita esiintyy niin palokatkojen kuin palovaroittimienkin tarkastuksilla. Erityisen vakava paloturvallisuusriski liittyy asuinrakennusten palokatkoihin, jotka ovat keskeisessä asemassa asukkaiden turvaamisessa tulipalon sattuessa.
Asuinrakennuksissa palokatkon tehtävänä on estää liekkien ja savun leviäminen huoneistosta toiseen sekä yhteisistä tiloista asuintiloihin. Havaintojen mukaan lähes joka kolmannessa kiinteistössä on puutteita palokatkoissa. Puutteet eivät kohdistu vain vanhoihin taloihin, vaan myös uusissa rakennuksissa havaitaan puutteita palokatkojen toteutuksessa.
Puutteet liittyvät usein siihen, että palokatkot ovat jätetty kokonaan tai osittain tekemättä. Pienikin rako läpiviennissä päästää tulipalon ja savun leviämään palo-osastoidusta tilasta toiseen. Palon leviäminen tilasta toiseen voi aiheuttaa suuria vahinkoja ja pahimmillaan saattaa myös asukkaat vaaraan.
– Kodin pitää olla turvallinen paikka jopa silloin, kun tulipalo syttyy naapuriasunnossa. Palokatkojen merkittävät puutteet tuovat tähän kuitenkin epävarmuutta. Onkin aiheellista kysyä, voimmeko luottaa siihen, että kotimme suojaa meitä tulipalotilanteessa, Safetumin toimitusjohtaja Teemu Kajava toteaa.
Palovaroitin on yksi parhaista henkivakuutuksista. Pelastuslain uudistus siirsi asuinhuoneistojen palovaroittimien huolenpitovastuun asukkailta taloyhtiöille vuoden 2026 alusta.
Safetum Oy tarkasti vuoden 2025 aikana yli 16 000 palovaroittimen toiminnan digitaalisen etäluennan avulla. Tarkastuksilta huomattiin, että jo ensimmäisen vuoden aikana lähes 300 palovaroitinta oli irrotettu ja yli 10 varoitinta oli peitetty asukkaan toimesta. Näin ollen joka toisessa taloyhtiössä tai vuokratalossa oli irrotettu tai peitetty vähintään yksi palovaroitin vain vuosi asennuksen jälkeen.
– Asuinrakennuksessa yhdenkin huoneiston tulipalo on riski kaikille asukkaille. Onko niin, että nämä huoneistot, joissa palovaroitin on irrotettu tai peitetty, ovat ne riskikohteet, joissa tulipalo voi syttyä todennäköisemmin, Kajava pohtii.
Väestönsuojien osalta raportti osoittaa, että suojien tekninen kunto on kehittynyt, mutta väestönsuojien kunnossapito ja käyttöönottovalmius ovat edelleen puutteellisia. Vain neljännes väestönsuojista huolletaan vuosittain, ja suurimmasta osasta suojista puuttuu suunnitelma väestönsuojan käyttöönottamiseksi.
– Huoltotoimenpiteiden lisäksi tulee kiinnittää huomiota suojien käyttöönoton osaamiseen. Vain yksi kolmesta kiinteistöstä on laatinut väestönsuojaansa käyttöönottosuunnitelman. Väestönsuoja suojaa vain, jos sen käyttö on turvallista ja se ylipäätään osataan ottaa käyttöön, Kajava kertoo.
------
Safetum Oy tarkasti vuonna 2025 lähes 3 000 suomalaisen kiinteistön paloturvallisuuden tason, yli 10 000 kodin palovaroittimet ja lähes 1 000 väestönsuojaa. Kaikki havainnot ovat luettavissa Paloturvallisuuden ja varautumisen vuosijulkaisusta (Safetum Oy)
