Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa ja niissä yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Sisäministeriö valmistelee parhaillaan valtionavustusta, jolla kiinteistöt voisivat parantaa väestönsuojien teknistä kuntoa ja käytettävyyttä. Avustusta voisi saada esimerkiksi ilmanvaihdon, viestiyhteyksien ja varavoimavalmiuksien parantamiseen.
Avustus on tervetullut, mutta esityksessä on olennainen puute. Väestönsuojien käyttöönoton harjoittelu ja vastuuhenkilöiden kouluttaminen eivät kuulu avustettaviin toimenpiteisiin.
– Väestönsuoja ei muutu turvalliseksi pelkästään uusimalla laitteita. Jonkun on myös osattava ottaa ne käyttöön. On vaikea perustella, miksi yhteiskunta tukisi väestönsuojan tekniikan uusimista, mutta ei ihmisten kouluttamista sen käyttämiseen. Kriisitilanteessa ratkaisevaa ei ole vain se, millainen suoja rakennuksessa on, vaan osaavatko asukkaat käyttää sitä, Limnell ja Kajava sanovat.
Ukrainan sodan kokemukset osoittavat, että väestönsuojelun merkitys on muuttunut. Erityisesti droonien laajamittainen käyttö on lisännyt tilanteita, joissa siviilien on pystyttävä hakeutumaan suojaan nopeasti ja mahdollisesti myös toistuvasti.
Suomessa väestönsuojelun suunnittelussa on perinteisesti korostunut suojien käyttöönotto poikkeusoloissa ja varautuminen myös pitkäkestoiseen suojautumiseen. Ukrainan kokemukset nostavat rinnalle tarpeen harjoitella nopeaa ja toistuvaa suojautumista.
– Ukrainan sodasta on otettava opiksi nyt, ei vasta kriisin keskellä. Droonit ovat muuttaneet sodankäyntiä ja samalla siviilien suojautumisen vaatimuksia. Tulevaisuuden kriisissä väestönsuojaan voidaan joutua siirtymään useita kertoja. Silloin ei ole aikaa ryhtyä ensimmäistä kertaa selvittämään, miten väestönsuoja otetaan käyttöön, miten ilmanvaihto toimii tai miten asukkaita ohjataan. Turvallisuus syntyy ennakkoon harjoitellusta toimintakyvystä, Limnell painottaa.
Vuoden 2026 aikana toteutetut väestönsuojaharjoitukset ovat antaneet käytännön kokemuksia siitä, miten asukkaiden toimintavalmiutta voidaan kehittää.
Syyskuussa Turussa järjestetyssä YHDESSÄ26-harjoituksessa asukkaat harjoittelivat väestönsuojan käyttöönottoa, suojaan siirtymistä ja toimintaa suojautumistilanteessa. Harjoitus osoitti, että asukkaat voivat osallistua turvallisesti suojautumisen harjoitteluun.
– Monessa kiinteistössä väestönsuoja toimii arjessa varastona. Kriisitilanteessa siitä pitää kuitenkin pystyä tekemään nopeasti toimiva suojatila. Harjoittelun avulla nähdään, mikä toimii ja missä on puutteita. Samalla voidaan varmistaa, ettei ensimmäinen todellinen käyttöönottokerta tapahdu tilanteessa, jossa ihmisten turvallisuus on jo uhattuna, Kajava sanoo.
Limnell ja Kajava esittävät, että sisäministeriön valmistelemaa asetusta täydennetään siten, että valtionavustusta voidaan myöntää myös väestönsuojien käyttöönotosta vastaavien henkilöiden perehdyttämiseen sekä taloyhtiöiden käytännön käyttöönotto- ja suojautumisharjoituksiin.
Kyse ei ole erillisestä uudesta järjestelmästä, vaan valmisteilla olevan avustuksen täydentämisestä niin, että tekniset investoinnit ja ihmisten osaaminen tukevat toisiaan.
– Suomen kokonaisturvallisuuden vahvuus on aina ollut ihmisten osaaminen ja yhteistyö. Sama periaate on vietävä väestönsuojiin. Meidän on huolehdittava siitä, että suojat eivät ole vain teknisesti kunnossa, vaan myös aidosti käyttövalmiita. Turvallisuutta ei rakenneta pelkällä betonilla ja tekniikalla, vaan ennen kaikkea osaavilla ihmisillä, Limnell toteaa.
– Tavoitteen pitää olla yksinkertainen, eli jokaisessa kiinteistössä tiedettäisiin, miten väestönsuoja otetaan käyttöön ja kuka siitä vastaa. Kun ihmiset ovat harjoitelleet yhdessä etukäteen, toiminta on kriisitilanteessa nopeampaa, turvallisempaa ja järjestelmällisempää. Jokainen koulutettu henkilö myös edesauttaa suojautumisen osaamisen välittämisessä niin kotona kuin työpaikoilla. Juuri tätä valtionavustuksella pitäisi edistää, Kajava kiteyttää.
Sisäministeriön asetusluonnoksen lausuntokierros päättyy 11. marraskuuta 2026. Limnell ja Kajava katsovat, että puute on mahdollista korjata vielä valmistelun aikana.
Lue lisää sisäministeriön asetusluonnoksesta täältä.
